Ulla Haverinen-Shaughnessy

Professori, Oulun yliopisto

Ulla Haverinen-Shaughnessylla yli 25 vuoden kokemus sisäympäristön laatuun ja terveellisiin rakennuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Hän on toiminut Oulun yliopiston professorina vuodesta 2020 lähtien kehittäen hyvän sisäilman ja rakennusten terveyden koulutusta ja tutkimusta. Lisäksi hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä Tampereen yliopiston dosenttina vuodesta 2007 lähtien sekä toiminut Tulsan yliopiston vanhempana tutkijana/vierailevana professorina vuodesta 2006 lähtien. Vuosina 1996-2016 hän toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijana ja erikoistutkijana, jona aikana hänelle myönnettiin Fulbright-tutkimusapuraha tohtorintutkinnon jälkeisiin opintoihin Illinois Institute of Technologyssa Chicagossa sekä Suomen Akatemian post doc -tutkimusapuraha. Vuosina 2007–2015 hän on tehnyt Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa yhteistyötä kosteus- ja homevaurioihin liittyvän tautitaakan arvioinnissa ja niiden terveysvaikutusten vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tunnistamisessa sekä työkalujen ja ympäristöterveyden tietojärjestelmien kehittämiseksi päätöksenteon tukena. Prof. Haverinen-Shaughnessyn tutkimus on keskittynyt empiirisen tiedon keräämiseen ja analysointiin sekä menetelmien kehittämiseen kosteus- ja homevaurioiden, ilmanvaihdon riittävyyden, lämpöolosuhteiden ja puhtauden arvioimiseksi kodeissa ja kouluissa sekä niihin liittyvien terveysvaikutusten arviointiin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Erityisesti kouluihin liittyvä työ on tuottanut joukon arvostettuja tieteellisiä artikkeleita, jotka lisäävät ymmärrystämme sisäympäristön laadun vaikutuksista koululaisten terveyteen ja oppimiseen. Lisäksi hän toimi ISIAQ:n (International Society of Indoor Air Quality and Climate) hallituksessa vuosina 2016–2020 ja on sen jälkeen johtanut toimikuntaa, joka kehittää tietokantaa sisäympäristön ohjearvoista eri maissa. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin arvostettu ISIAQ Academy of Fellows – kunnianimi.

Ulla Haverinen-Shaughnessy vastaa keynote-puheenvuorossaan kysymykseen: Onko rakennusten korjaaminen terveellisiksi kannattavaa rakennusten käyttäjien, omistajien ja kansantalouden näkökulmista? Hän nostaa esiin korjaukset, niiden kustannukset ja mahdolliset hyödyt ilmaston ja terveellisyyden näkökulmista, korjausten onnistumisen mittaamisen ja pohtii, voidaanko rakennusten korjaamisen olettaa parantavan (kaikkien) käyttäjien oireet.